Camille Saint-Saëns syntyi Pariisissa 9.10.1835. Isänsä kuoltua syntymän jälkeen, pojan kasvattivat äiti ja isotätinsä Charlotte joka alkoi opettaa 2,5-vuotiaalle pojalle pianonsoittoa huomattuaan tämän erityisen kiinnostuksen pianon ääntä kohtaan. Pojalla todettiin varsin pian olevan myös absoluuttinen sävelkorva. Camille oli Mozartiin ja Mendelsohniin verrattava aikansa lapsitähti. Ensimmäisen sävellyksensä hän teki jo paria vuotta myöhemmin ja esiintyi pianokonserteissa alle kouluikäisenä. Hän aloitti urkujen opiskelun 11-vuotiaana Pariisin konservatoriossa ja 15-vuotiaana sävellystä Fromental Halévyn johdolla. Nuoresta iästään johtuen hän kiinnitti paljon huomiota vanhempien muusikkojen keskuudessa, jonka myötä hän tutustuikin mm. Franz Lisztiin. Ensimmäisen sinfoniansa hän kirjoitti 16-vuotiaana; toinen (julkaistu nimellä 1. Sinfonia Es-duuri) esitettiin vuonna 1853 aikansa kriitikkojen ja säveltäjien hämmästykseksi. Hector Berliozin, joka myös myöhemmin ystävystyi Saint-Saënsin kanssa, kerrotaan sanoneen "Il sait tout, mais il manque d'inexpérience" ("He knows everything, but lacks inexperience")
brix de rome!
Saint-Saëns ei ollut pelkästään musiikin saralla lahjakas. Jo nuorena hän opiskeli geologiaa, arkeologiaa, kasvitieteitä ja hän oli asiantuntija matematiikassa. Hän kirjoitti aktiivisesti, teki myös näytelmiä, runoja ja tarinoita, ja toimi myöhemmin musiikkikriitikkona ja journalistina. Kaikista aktiviteeteistään ja menestyksestään huolimatta, Saint-Saëns oli taantumassa musiikillisesti ja hiljalleen muuttumassa ihmisvihaajaksi. Käännekohta hänen elämässään tuli vuonna 1875, kun hän rakastui 19-vuotiaaseen Marie-Laure Truffottiin. Camillen äidin toiveita vastaan he menivät naimisiin, ja vaikkakin avioliiton alku oli vaikea, myöhemmin tapahtuneet perhetragediat sinetöivät sen kohtalon. Heidän molemmat poikansa kuolivat lyhyellä aikavälilä; ensimmäinen putosi neljännen kerroksen ikkunasta ja vain kuusi viikkoa myöhemmin toinen kuoli infektioon, josta hänen uskottiin parantuvan. Murtuneena, eikä epäillystäkään myös äitinsä vaikutuksesta, Saint-Saëns syytti vaimoaan tapahtuneesta, ja eräällä lomamatkalla 1881 hän katosi hotellista ja katkaisi kaikki yhteydet vaimoonsa. Avioliiton kariuduttua hän kiintyi entistä enemmän Faurén perheeseen, toimien kuin toisena isänä tämän lapsille. Tämä synkkä jakso hänen elämässään sai kuitenkin aikaan osan hänen tunnetuimmista teoksistaan, kuten Danse macabren (1875) ja oopperan Samson et Dalila (1878).
1880-luku oli tuotteliasta aikaa säveltäjälle. Hänen valintansa Ranskalaiseen Instituuttiin vuonna 1881 avasi hänelle kaikki ovet Pariisin teattereihin, ja seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana 9 oopperaansa ensi-esitettiin. Toinen viulu konserttonsa ilmestyin v.1880 ja kuuluisa "Havanalainen" Op.83 v.1887. Samana vuonna kun hän sai valmiiksi Sinfonia No. 3 "Urkusinfonia" Op.78, hän sävelsi 14-osaisen orkesteri sarjan 'Eläinten karnevaali' (Le carnaval des animaux) . Sen esittämisen säveltäjä kielsi kantaesityksen jälkeen elinajakseen, ja vain osaa "Joutsen" sai soittaa. Ironisesti siitä on tullut säveltäjän suosituimpia teoksia. Viimeinen pianokonserttonsa Nro 5, F, "Egyptiläinen" Op. 103 on täydellinen esimerkki siitä eksotiikasta jota hän osasi orkesterimusiikkiinsa tuoda. Hän oli intohimoinen matkustaja ja teki pitkiä matkoja niin Euroopassa kuin myös Pohjois-Afrikassa, Lähi- ja Kaukoidässä ja Väli-Amerikassa.
Saint-Saëns pysyi aktiivisena uransa loppuun asti. Hän oli yksi suurimpia konservatiivisen musiikin puolesta puhujia Pariisissa, ja yksi äänekkäimmistä Debussyn ja hänen seuraajiensa vastustajista. Hän alkoi myös potea vakavaa ksenofobilaa (muukalaispelkoa). Ensimmäisen maailmansodan aikana hän julkaisi esseitä, joissa hän esitti että kaikki saksalaisen musiikkin julkinen esittäminen olisi kiellettävä Ranskassa. Joulukuussa vuonna 1921 Saint-Saëns kuoli keuhkokuumeeseen Algeriassa.
Musiikki ja tunnetuimmat teokset
Saint-Saëns on ranskalaisen soitinmusiikin, ennen muuta kamari- ja konserttomusiikin, välillä liian vähän arvostettu jättiläinen. Hän sävelsi 44 vuoden aikana (1858—1902) peräti 29 konsertoivaa teosta, joista konserttoja on kymmenen (5 piano, 3 viulu, 2 sello), mikä on vuosisadan ennätyksiä. Loput Saint-Saënsin konsertoivista teoksista ovat vapaampia teoksia soolosoittimelle ja orkesterille. Jos sovitukset otetaan huomioon, Saint-Saënsilla on kaikkiaan 32 konsertoivaa teosta. Hänen repertuaariinsa kuuluu mm. konsertoivin teosten lisäksi 5 sinfoniaa, 13 oopperaa, sotilas- ja kamarimusiikkia ja vokaalimusiikkia. Kaiken kaikkiaan Saint-Saëns sävelsi yli 300 teosta ja oli ensimmäinen merkittävä säveltäjä joka teki elokuvamusiikkia.
Tunnetuimmat teokset:
Samson et Dalilah
Morceau de concert in G, Op. 62 (viululla ja orkesterille) perustuu yhteen teemaan.
Havanaise in E, Op. 83 (1887) on otsakkeesta puuttuvasta vihjeestä huolimatta kaksiosainen. Teos on eräs esimerkki siitä, kuinka ranskalaissäveltäjät saivat runsain määrin vaikutteita espanjalaisuudesta.
Africa Op. 89 (1891) syntyi viidennen pianokonserton tavoin Ceylonin ja Kairon matkan (1890) inspiroimana. Tämä teos pianolle ja orkesterille on sävelletty alkuperäisteemoihin ja sen rytminen ilme on poikkeuksellisen tarttuva.
Morceau de concert in G, op. 154 (1918) on kirjoitettu ranskalaisten eräälle suosikki-instrumentille, harpulle. Teos on klassistinen soolosoittimen ja orkesterin vuoropuhelu.
Eläinten Karnevaali (Le carnaval des animaux) 14-osainen orkesteri teos, alaotsake on "eläintieteellinen fantasia"
Sinfonia No. 3 "Urkusinfonia" Op.78
Danse macabre, Op. 40, sinfoninen runo
Sello konsertto No. 1 A-molli
Teos esittely: Danse macabre Op. 40
Danse macabre on sinfoninen runo (orkesterisävellys, joka pyrkii kuvaamaan musiikin keinoin ulkomusiikillisia aiheita, esimerkiksi ihmisiä, taruhahmoja tai maisemia) ja se perustuu ranskalaisen Henri Cazalisksen (1840-1909) runoon. Saint-Saëns oli ensimmäisiä ranskalaisia säveltäjiä jotka käyttivät tätä sävellysmuotoa.
Zig, zig, zig, Death in cadence,Striking a tomb with his heel,Death at midnight plays a dance-tune,Zig, zig, zag, on his violin.The winter wind blows, and the night is dark;Moans are heard in the linden trees.White skeletons pass through the gloom,Running and leaping in their shrouds.Zig, zig, zig, each one is frisking,You can hear the cracking of the bones of the dancers.A lustful couple sits on the mossSo as to taste long lost delights.Zig zig, zig, Death continuesThe unending scraping on his instrument.A veil has fallen! The dancer is naked.Her partner grasps her amorously.The lady, it's said, is a marchioness or baronessAnd her green gallant, a poor cartwright.Horror! Look how she gives herself to him,Like the rustic was a baron.Zig, zig, zig. What a saraband!They all hold hands and dance in circles.Zig, zig, zag. You can see in the crowdThe king dancing among the peasants.But hist! All of a sudden, they leave the dance,They push forward, they fly; the cock has crowed.Oh what a beautiful night for the poor world!Long live death and equality!
Teos esittely: Morceau de Concert, Op. 94
Konsertoiva teos käyrätorvelle ja orkesterille. Omistettu ja kirjoitettu alunperin Henri Chaussierille.
Kokoonpano: 2 flutes, 2 oboes, 2 clarinets, 2 bassoons + 3 trombones + timpani + strings
Camille Saint-Saëns (1835-1921)
Camille Saint-Saëns syntyi Pariisissa 9.10.1835. Isänsä kuoltua syntymän jälkeen, pojan kasvattivat äiti ja isotätinsä Charlotte joka alkoi opettaa 2,5-vuotiaalle pojalle pianonsoittoa huomattuaan tämän erityisen kiinnostuksen pianon ääntä kohtaan. Pojalla todettiin varsin pian olevan myös absoluuttinen sävelkorva. Camille oli Mozartiin ja Mendelsohniin verrattava aikansa lapsitähti. Ensimmäisen sävellyksensä hän teki jo paria vuotta myöhemmin ja esiintyi pianokonserteissa alle kouluikäisenä. Hän aloitti urkujen opiskelun 11-vuotiaana Pariisin konservatoriossa ja 15-vuotiaana sävellystä Fromental Halévyn johdolla. Nuoresta iästään johtuen hän kiinnitti paljon huomiota vanhempien muusikkojen keskuudessa, jonka myötä hän tutustuikin mm. Franz Lisztiin. Ensimmäisen sinfoniansa hän kirjoitti 16-vuotiaana; toinen (julkaistu nimellä 1. Sinfonia Es-duuri) esitettiin vuonna 1853 aikansa kriitikkojen ja säveltäjien hämmästykseksi. Hector Berliozin, joka myös myöhemmin ystävystyi Saint-Saënsin kanssa, kerrotaan sanoneen "Il sait tout, mais il manque d'inexpérience" ("He knows everything, but lacks inexperience")
brix de rome!
Saint-Saëns ei ollut pelkästään musiikin saralla lahjakas. Jo nuorena hän opiskeli geologiaa, arkeologiaa, kasvitieteitä ja hän oli asiantuntija matematiikassa. Hän kirjoitti aktiivisesti, teki myös näytelmiä, runoja ja tarinoita, ja toimi myöhemmin musiikkikriitikkona ja journalistina. Kaikista aktiviteeteistään ja menestyksestään huolimatta, Saint-Saëns oli taantumassa musiikillisesti ja hiljalleen muuttumassa ihmisvihaajaksi. Käännekohta hänen elämässään tuli vuonna 1875, kun hän rakastui 19-vuotiaaseen Marie-Laure Truffottiin. Camillen äidin toiveita vastaan he menivät naimisiin, ja vaikkakin avioliiton alku oli vaikea, myöhemmin tapahtuneet perhetragediat sinetöivät sen kohtalon. Heidän molemmat poikansa kuolivat lyhyellä aikavälilä; ensimmäinen putosi neljännen kerroksen ikkunasta ja vain kuusi viikkoa myöhemmin toinen kuoli infektioon, josta hänen uskottiin parantuvan. Murtuneena, eikä epäillystäkään myös äitinsä vaikutuksesta, Saint-Saëns syytti vaimoaan tapahtuneesta, ja eräällä lomamatkalla 1881 hän katosi hotellista ja katkaisi kaikki yhteydet vaimoonsa. Avioliiton kariuduttua hän kiintyi entistä enemmän Faurén perheeseen, toimien kuin toisena isänä tämän lapsille. Tämä synkkä jakso hänen elämässään sai kuitenkin aikaan osan hänen tunnetuimmista teoksistaan, kuten Danse macabren (1875) ja oopperan Samson et Dalila (1878).
1880-luku oli tuotteliasta aikaa säveltäjälle. Hänen valintansa Ranskalaiseen Instituuttiin vuonna 1881 avasi hänelle kaikki ovet Pariisin teattereihin, ja seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana 9 oopperaansa ensi-esitettiin. Toinen viulu konserttonsa ilmestyin v.1880 ja kuuluisa "Havanalainen" Op.83 v.1887. Samana vuonna kun hän sai valmiiksi Sinfonia No. 3 "Urkusinfonia" Op.78, hän sävelsi 14-osaisen orkesteri sarjan 'Eläinten karnevaali' (Le carnaval des animaux) . Sen esittämisen säveltäjä kielsi kantaesityksen jälkeen elinajakseen, ja vain osaa "Joutsen" sai soittaa. Ironisesti siitä on tullut säveltäjän suosituimpia teoksia. Viimeinen pianokonserttonsa Nro 5, F, "Egyptiläinen" Op. 103 on täydellinen esimerkki siitä eksotiikasta jota hän osasi orkesterimusiikkiinsa tuoda. Hän oli intohimoinen matkustaja ja teki pitkiä matkoja niin Euroopassa kuin myös Pohjois-Afrikassa, Lähi- ja Kaukoidässä ja Väli-Amerikassa.
Saint-Saëns pysyi aktiivisena uransa loppuun asti. Hän oli yksi suurimpia konservatiivisen musiikin puolesta puhujia Pariisissa, ja yksi äänekkäimmistä Debussyn ja hänen seuraajiensa vastustajista. Hän alkoi myös potea vakavaa ksenofobilaa (muukalaispelkoa). Ensimmäisen maailmansodan aikana hän julkaisi esseitä, joissa hän esitti että kaikki saksalaisen musiikkin julkinen esittäminen olisi kiellettävä Ranskassa. Joulukuussa vuonna 1921 Saint-Saëns kuoli keuhkokuumeeseen Algeriassa.
Musiikki ja tunnetuimmat teokset
Saint-Saëns on ranskalaisen soitinmusiikin, ennen muuta kamari- ja konserttomusiikin, välillä liian vähän arvostettu jättiläinen. Hän sävelsi 44 vuoden aikana (1858—1902) peräti 29 konsertoivaa teosta, joista konserttoja on kymmenen (5 piano, 3 viulu, 2 sello), mikä on vuosisadan ennätyksiä. Loput Saint-Saënsin konsertoivista teoksista ovat vapaampia teoksia soolosoittimelle ja orkesterille. Jos sovitukset otetaan huomioon, Saint-Saënsilla on kaikkiaan 32 konsertoivaa teosta. Hänen repertuaariinsa kuuluu mm. konsertoivin teosten lisäksi 5 sinfoniaa, 13 oopperaa, sotilas- ja kamarimusiikkia ja vokaalimusiikkia. Kaiken kaikkiaan Saint-Saëns sävelsi yli 300 teosta ja oli ensimmäinen merkittävä säveltäjä joka teki elokuvamusiikkia.
Tunnetuimmat teokset:
Teos esittely: Danse macabre Op. 40
Danse macabre on sinfoninen runo (orkesterisävellys, joka pyrkii kuvaamaan musiikin keinoin ulkomusiikillisia aiheita, esimerkiksi ihmisiä, taruhahmoja tai maisemia) ja se perustuu ranskalaisen Henri Cazalisksen (1840-1909) runoon. Saint-Saëns oli ensimmäisiä ranskalaisia säveltäjiä jotka käyttivät tätä sävellysmuotoa.
Kokoonpano: 1 piccolo, 2 flutes, 2 oboes, 2 clarinets, 2 bassoons, 2 horns (nat.), 2 horns (chrom.), 2 trumpets (chrom.), 3 trombones, tuba, xylophone, 3 timpani, triangle, cymbals, bass drum, harp, violin solo (tuning g, d, a ,e♭), and strings
Henri Cazalisk: Danse macabre (Kalman tanssi)
Zig, zig, zig, Death in cadence,Striking a tomb with his heel,Death at midnight plays a dance-tune,Zig, zig, zag, on his violin.The winter wind blows, and the night is dark;Moans are heard in the linden trees.White skeletons pass through the gloom,Running and leaping in their shrouds.Zig, zig, zig, each one is frisking,You can hear the cracking of the bones of the dancers.A lustful couple sits on the mossSo as to taste long lost delights.Zig zig, zig, Death continuesThe unending scraping on his instrument.A veil has fallen! The dancer is naked.Her partner grasps her amorously.The lady, it's said, is a marchioness or baronessAnd her green gallant, a poor cartwright.Horror! Look how she gives herself to him,Like the rustic was a baron.Zig, zig, zig. What a saraband!They all hold hands and dance in circles.Zig, zig, zag. You can see in the crowdThe king dancing among the peasants.But hist! All of a sudden, they leave the dance,They push forward, they fly; the cock has crowed.Oh what a beautiful night for the poor world!Long live death and equality!
Teos esittely: Morceau de Concert, Op. 94Konsertoiva teos käyrätorvelle ja orkesterille. Omistettu ja kirjoitettu alunperin Henri Chaussierille.
Kokoonpano: 2 flutes, 2 oboes, 2 clarinets, 2 bassoons + 3 trombones + timpani + strings
Lähteet:
http://www.saintsaens.com/ssbio/
http://www.classical.net/music/comp.lst/saint-saens.php
http://en.wikipedia.org
http://imslp.org/
http://muhi.siba.fi/xwiki/bin/view/Muhi/WebHome